Nähtiin miehen kanssa tienvarsimainoksesta, että Hainburg an der Donaun kylässä järjestetään 15.-16.5. keskiaikafestivaalit. Uu, sinne on päästävä! Miehelle ajankohta ei valitettavasti ollutkaan hyvä, sillä hänen tuli lähteä kuudeksi päiväksi työmatkalle Iraniin. O-ou, mitäs minä sitten täällä yksikseni keksisin? Pyysin tietenkin ystävääni salille treenailemaan, mutta hän joutui kieltäytymään lauantaiurheilusta, sillä he olivat jo miehensä kanssa ostaneet bussiliput Wieniin. Parasta oli kuitenkin se, että he kutsuivat minut mukaan. Tämä järjestely oli kuulemma parempi, sillä mies pääsi nyt vapaasti viettämään aikaansa musiikkikaupoissa (hän on hevibändin rumpali) ja me pystyttiin keskittymään vaateshoppailuun. Oli ihana päästä niin sanotusti ihmisten ilmoille täältä meidän pikkukaupungista. Se ihmisten määrä kaduilla ja tunnelma on täysin erilainen.
Käppäiltiin Stephansplatzilta museokorttelin läpi Mariahilferstrasselle shoppailemaan. Tämä oli minulle uusi alue ja oikein ihana shoppailukatu, suosittelen käymään. Kesävaatteet olivat tulleet kauppoihin, mutta ei sattunut oikein mitään miellyttävää silmään. Miksi kaikki paidat ovat napapaitoja tai niissä on hirveä reikä selässä? Eksyttiin matkalla kulkemaan designkäsityömarkkinoiden läpi ja ajateltiin ostaa samiskorut jos löydettäisiin sopivat. Ei kuitenkaan löydetty molemmille mieleisiä, mutta sitten eksyttiin Pandoran liikkeeseen ihmettelemään ja löydettiin sieltä ystävyyshela. Se on jaettu puoliksi ja sisälle on kirjoitettu Friends forever. Aww, vaikka ei mitään muuta ostettavaa löytynytkään, se ei haittaa, sillä tämä jää meille ikuiseksi muistutukseksi maailmanlaajuisesta ystävyydestä.
Sovittiin, että sunnuntaina lähdetään bussilla Hainburgiin keskiaikafestivaaleille. Hainburg an der Donau on itävaltalainen reilun kuuden tuhannen asukkaan kaupunki 12km päässä Bratislavasta. Ystäväni olivat jo käyneet siellä bussilla, joten oli kiva kun ei tarvinnut itse ihmetellä, miten pääsee paikalle. Most SNP:n alta lähtee bussi 901, joka kustansi 1,50€ suuntaansa. Vuonna 1050 hallitsija Henry kolmas määräsi rakennuttamaan paikalle linnan, joten alueella tosiaan on pitkää historiaa. Kaupungin yllä ison kukkulan päällä kohoaakin hieno linna (joka näkyy myös meidän linnalta asti), jonne saa kavuta jonkun matkaa, mutta on kuulemma sen arvoista.
Tällä kertaa linna jäi vielä näkemättä, sillä festivaalialue oli pystytetty kaupungin katujen varteen. Sisäänpäästyämme sai vaeltaa ympäri aluetta ihan suu auki. Vau, miten upeita juttuja tulikin vastaan jatkuvalla syötöllä. Jopa osa kävijöistäkin oli pukeutunut keskiaikaisesti ja monilla lapsilla oli kunnon miekkailuvarusteet. Paikalla oli käsityöläisiä, ruokakojuja, muusikkoja ja akrobaatteja. Lapsille löytyi myös puuhaa keskiaikaisesta karusellista jopa turnajaispuuhevosrataan, jossa hevosta pystyttiin liikuttamaan. Tämä oli mielestäni huippuhieno. Muusikot olivat äärimmäisen taitavia säkkipilleineen ja keskiaikaisine soittimineen, joita en todella osaa edes nimetä. Tällaisiin markkinoihin ja festivaaleihin kuuluukin se, että jengi pukeutuu ja esittää roolejaan koko päivän tehden eri ammattien mukaisia töitä tai hengaillen esittelemässä jotakin. Nähtävissä oli myös kulkueet ja taistelushowt kanuunoineen. Hauskinta oli ehkä katsoa narrien pelleilyä ja nauraa heidän asuilleen. Tässä asussa saattoi olla joillekin vanhemmille hieman selittämistä lapsilleen...
 |
| Vasemmalla alhaalla sai veikata mihin kammioon hiiri menee. |
Janon sattuessa olutta sai panttia vastaan hienoon savituoppiin. Mahtavaa ja samalla erittäin ekologista. Tällaista saisi olla kaikilla festareilla, joskin tuoppi oli aika painava. (Habatreeni kaupan päälle.) Me naisväki uskallettiin kokeilla eräästä kojusta juomiksi "lohikäärmeen verta" ja "noitalientä". Myös punaviini maistui saviastiassa erittäin hyvältä. Ruoaksi otettiin lohta ja perunoita sekä grillattu suolalla maustettu kala. Hirmuisen hyvää! Olisi tehnyt mieli maistaa kaikkea joka kojusta.
Lämmiteltiin tuulisessa säässä kahvilakojun eteen levitetyllä matolla istuen ja katsellen ohikulkevia ihimisiä. Tuli taas sellainen absurdi fiilis, että täällä sitä ollaan keskellä Eurooppaa, lähellä kotikulmia, mutta ulkomailla, keskiaikafestareilla ja toiselta puolelta maailmaa kotoisin olevien ystävien kanssa. Tällaisina hetkinä saa olla niin kiitollinen mahdollisuudesta lähteä tähän seikkailuun.
 |
| Musiikkia ja käsitöitä. |
Illalla oli aika lähteä johonkin ravintolaan syömään ja katsomaan Slovakia-Suomi jääkiekopeliä. Tämä oli brasilialaisille ensimmäinen kiekkopeli, jonka he ovat koskaan nähneet. Ja koska he ovat aivan mahtavia ystäviä, pukeutuivat hekin siniseen ja valkoiseen ja olivat mahtavasti mukana jännittämässä tietenkin Suomen puolesta! Peli päättyi lukemiin 0-5, joten saatiin aika keskenään hurrailla Suomen maaleille (ja saatiin kuulemani mukaan baarimikolta aika vihaista katsetta). Tällä kertaa ei saatu kokea sitä huutoa, mikä olisi lähtenyt slovakeista, mutta hyvä leijonille. Tämä oli aivan mahtava viikonloppu! Saa olla kiitollinen, että olen löytänyt näin ihania ystäviä, jotka halusivat pitää minulle koko viikonlopun seuraa. Tänään mentiinkin sitten takaisin arkeen eli pyykin pesuun ja kielikurssille.
