Kieli vyön alla kielikylvyssä

Ensimmäisinä viikkoina yritin kuumeisesti etsiä kielikursseja, joille voisimme osallistua. Minulla olisi päivälläkin hyvin aikaa osallistua vaikka intensiivikurssille. Näiden kanssa oli tavallaan kiire, koska suurin osa kielikouluista toimii lukukausittain ja elettiin tammikuuta, jolloin oli alkamassa monia kursseja. Ongelmaksi osoittautui kuitenkin se, että informaatiota ulkomaisille suunnatuista kursseista oli todella hankala löytää. Kaikki info mitä oli löydettävissä oli melkein kaikilla sivuilla slovakiksi. Siis jos haluan ilmoittautua A1 kurssille eli sellaiseen, missä ei ole kielestä mitään aikaisempaa kokemusta, miten minun voidaan olettaa ymmärtävän kurssi-info juuri tällä kielellä? Lähetin useisiin kielikouluihin sähköpostia, joista vain muutama vastasi. Muutama kurssi ehti jo alkaa ennen kuin saatiin sovittua miehen firman kanssa maksupolitiikasta, sillä jonkinlainen kurssi oli meille luvattu osana komennussopimusta.

Sain foreigners Bratislavan pitämässä workshopissa suosituksia lähellä sijaitsevan kielikoulun kurssista ja kun sieltä ei kuulunut vastausta sähköpostiini, päätin soittaa. Ensimmäinen vastaaja ei osannut puhua englantia. Hän yhdisti minut toiselle, joka myöskään ei puhunut englantia. Kielikoulussa! Huoh. Tapasin kaverini, joka kertoi aloittavansa kyseisen kurssin. Hän oli avulias auttamaan minua kysymään, josko voisin pari viikkoa myöhässä vielä liittyä kurssille. Kävimme kerran pitkäksi venyneen lounaan jälkeen kyselyreissulla kansliassa, mutta se oli jo sulkeutunut. Kaverini lupasi kysyä itse opettajalta, että voisinko vielä aloittaa. Sain myöntävän luvan. Jes. Hankin kirjan ja pölähdin paikalle kurssille. Muut olivat siis ehtineet opiskella jo noin viitisen kertaa ennen tuloani, joten minulla riitti aika todella paljon kuromista. Tosin perusjuttuja olinkin jo itsekseni opetellut, mutta esimerkiksi aakkosten nimiä en taida kyllä vieläkään osata.

Siitä sitten alkoi urani slovakin opiskelijana. Slovakin, kielen joka näyttää ja kuulostaa älyttömän vaikealta. Kokeilkaapa itse: torstai = švrtok, jäätelö = zmrzlina, pylväs = stĺp. Kurssi on kaksi kertaa viikossa kahden tunnin ajan kerrallaan. Opettajamme puhuu suurimmaksi osaksi vain slovakkia ja vaatii meitä myös puhumaan vain slovakiksi (mahdollisuuksien rajoissa tietty). Hän osaa itse hyvin espanjaa, mutta ei englantia, joten muut sitten tulkkaavat usein minulle sanoja englanniksi. Kurssilla on pääosin ukrainalaisia ja venäläisiä, joille suurin osa so far on ollut ihan helppoa, joskin joillekin latinalaiset kirjaimet ja niiden ääntäminen tuottavat hankaluuksia. Sitten kurssilla on kaksi kiinalaista, kuubalainen ja minä, ketkä ollaan välillä aika pihalla. Kiinalaisten kanssa opettaja näyttää melkein jo luovuttaneen. No, voi vaan kuvitella heille millaista on opetella slovakkiaakkoset ja ääntäminen. Minullekin tuottaa hieman vaikeuksia č, ď, ľ, ĺ, ň, ô, ŕ, š, ť, ž. Ja tavallinen z. Sitä me suomalaiset ei näiden mielestä osata ollenkaan lausua. Z:lla alkavien sanojen takia olen ollut usein jossain ongelmissa kun paikalliset ei vaan ymmärrä. Täytyy harjoitella lisää.

Tämä on myös mun ilme kun joku alkaa puhumaan mulle slovakkia, enkä todellakaan ymmärrä.

Olen opiskellut alakoulusta lähtien A-saksaa ja kirjoittanutkin sen lukiossa, tosin lyhyenä. Lukiossa aloitin myös espanjan opiskelun, joskin saksan taso oli jo vaativa, joten en silloin voinut siihen panostaa kovin paljoa. Jonkinlaista kielipäätä minulla siis täytyy olla tai sitten vain jokin älytön tarve haastaa itseään todella ärsyttävällä tavalla. Tottakai uudessa maassa kiinnostaa osata lukea ruokalistaa ja tilata ravintolassa annoksia ja olla kohtelias ihmisille. Kurssilla vaan opitaan jonkin verran näitä asioita ja sitten opetellaan sitä kielioppia. Olen aika varma, että slovakki on melkein yhtä vaikeaa kuin suomen opetteleminen ummikkona. Sanojen suvut ja niistä vielä tietyt tyypit vaikuttavat kaikkien sanojen päätteisiin. Tähän asti ollaan opeteltu monikkoa, akkusatiivia ja instrumentaalimuotoja. Viime kerralla opeteltiin sanomaan kellonaikoja. Viisi yli viisi voidaan sanoa viisi ja viisi (iisii), mutta sitten varttia yli onkin neljännes seuraavaan tuntiin ja varttia vailla kolme neljännestä seuraavaan tuntiin. Muuten käytetään normaaleja lukuja, mutta puolen kanssa käytetään järjestyslukuja oman päätteen kanssa. Öää ja argh, miksi? Miksei ne vaan voisi joskus olla samoja päätteitä?

Ei lisättävää....

Tehdään  paljon keskusteluharjoituksia ja ihan hauskoja juttujakin, joista olen saanut opetusvinkkejä omaan varastoon. Kerran meidän piti piirtää parissa minuutissa maailmankartta ja mennä ryhmissä eteen näyttämään tuotokset ja sitten keskusteltiin kenen kartta on aidoimman näköinen jne. Oli kyllä mielenkiintoista nähdä jengin nopeat piirrokset, varsinkin kun porukkaa on eri puolilta maailmaa. Huomasin, että itsellä on toi Aasian osasto aika hukassa kartalla, mutta venäläisillä taas Venäjä oli isossa roolissa kartoissa. Jopa niin, että sieltä sitten unohtui hieman vaikkapa pohjoismaat. Yhdellä herrasmiehellä oli Pohjois- ja Etelä-Amerikat piirrettynä, mutta molempien päälle oli kirjoitettu USA. Hieman täytyi opettajan valistaa, että ei se kyllä samaa maata ihan siellä ole. (OMG, onkohan niille Venäjällä näytetty ollenkaan oikeita maailmankarttoja aikanaan koulussa?) Kerran muutama herrasmies oli hieman pihalla jostakin kielioppijutusta tai ehkä olivat olleet poissa kun tehtiin muistiinpanoja. Sisäinen visualisti ja ehkä opettaja tekivät hyvät muistiinpanot asiasta yhdelle isolle paperille. Sain sitten kurssin opelta kehuja selkeistä muistiinpanoistani ja niitä sitten kerran lainattiin puolikkaalle kurssille, joka oli vähän pihalla. Ensi kerralla suunnittelen ottavani rahaa muistiinpanoista, muahahha. Tässähän olisi bisnesmahdollisuus.

Tässä on menossa diktaattori -sanelu.

About joka kerta saan päänsäryn kurssilla. Asiaa tulee täydellä vauhdilla ja vielä kun pitäisi se yrittää saman tien sisäistää, sillä usein tehdään vielä loppuun tehtäviä juuri opittuun liittyen. Olin jo ehtinyt unohtaa ne epätoivoiset tunteet kun aivot vaan eivät pysty samaa vauhtia käsittelemään jotakin asiaa ja tulee ihan tenkkapoo. Se tunne kun tekee mieli itkeä kun vaan ärsyttää niin paljon. Tunne siitä, että tekisi mieli vetäistä nelivuotiaan itkupotkuraivarit keskellä luokkaa tai viimeistään kotimatkalla. Koskaan ennen en ole myöskään halunnut niin kovasti repiä omaa päätä irti ja heitellä sitä pitkin seiniä. Nyt olen kokenut aikalailla nämä kaikki fiilikset kielen opettelun yhteydessä. Hauskaa, eikö? Onneksi en ole kuitenkaan ottanut suuria paineita kielikurssilta, sillä se on vain omaksi ilokseni ja olenkin opiskellut sitä oman motivaationi mukaan suht rennolla otteella. Meille muille kuin venäläisille ja ukrainalaisille vain kaikki sanasto tulee aina uutena ja on paljon vaikeampi muistaa, joten harjoitteluahan se vaatisi läksyjen tekemisen lisäksi. Harjoittelen joskus vähän ekstraa ja loput toivon jäävän jotenkin mieleen ajan kuluessa. Tällä kombolla olen pystynyt pitämään opiskelun siedettävänä. Nyt tosin alkaa hieman jännittää A1 -tason loppukoe, joka tehdään kesäkuussa. 70 % pitäisi saada oikein, jotta voisi jatkaa seuraavalle kurssille. Katsotaan miten se tulee menemään. (Wish me luck!)

Kurssikirjan kansi näyttää täydellisen esimerkin siitä, miltä tuntuu

opiskella slovakkia. Kuin kävelisi korkokengillä nuoralla.

Slaavivaimon arki sisältää siis paljon kielikylpyä, kieli vyön alla kurssilla perässä pysymistä ja varsinkin kielikukkasia. En ole ihan varma, mihin lopulta tätä taitoa tulen tarvitsemaan pidemmällä tähtäimellä, mutta nyt on jo huomattavasti arki helpottanut kun osaa edes vähän kommunikoida. Pohdiskelinkin jo tässä, että suomessa taidan lähteä opiskelemaan venäjää, sillä sanavarasto olisi osin helposti siirrettävissä, kunhan opettelee ne aakkoset ensin. Kuitenkin saan olla aika ylpeä itsestäni. että olen pystynyt asioimaan ainakin kynsistudiossa ja ravintoloissa slovakiksi. TV- ja radio-ohjelmista sekä mainoksista saa jo jotakin tolkkua. Super! Slovakin kielestä kiinnostuneille suosittelen ehdottomasti kännykkään ladattavia appseja (näitä löytyi suht monia) ja sitten sivustoja kuten slovake.eu tai Slovak 101, joissa voi opiskella slovakkia englannin kautta. Tässä loppuun vielä pari harjoitusta teille rakkaat lukijat:

Strč prst skrz krk (työnnä sormi kurkun läpi).

Vo štvrtok štvertého štvrtý o štvrť na štyri (torstaina 4.4. varttia yli kolme).