Saapasmaan antimia

Mamma mia, pizza, pasta & prosecco! Arvasit varmaan jo meidän lomakohteen. Ah, pääsin vihdoin Italiaan! Slaavivaimon matkatoimisto aloitti hommat samana päivänä kuin Brysselin liput oli ostettu. Olihan jo matkailusivustot sopivasti avattuina koneella. Tällä kertaa pohdittiin kuitenkin jo etukäteen jonkin aikaa mitkä kohteet meitä kiinnostaisivat eniten ja myös millä olisi fiksuinta lähteä liikenteeseen suhteellisen lähellä sijaitsevaan Italiaan. Pohjoiseen olisi melkein voinut jo ajaa omalla autolla, mutta olisi kertynyt aikamoisesti ajokilometrejä ja vielä todella paljon enemmän jos haluaisi lähteä yhtään pidemmälle saapasta etelään.

Tiesimme, että on olemassa edullisia yöjunia Wienistä Venetsiaan ja ehkä jopa Roomaan saakka. 38€ per naama ei kuulostanut ollenkaan pahalta. Niinpä päätimme lähteä liikenteeseen junalla. Tässä nyt kävi niin, että ahneella on puutunut takapuoli eli ostimme halvimmat liput a.k.a normipaikat 11h yöjunaan Wienistä Venetsiaan. Kai sitä nyt yhden yön jaksaisi nuokkua matkatyynyä nojaten? Onneksi säästimme kaikki kolme ensimmäistä Game of Thrones -jaksoa junamatkalle viihdykkeeksi. Sattuipa jopa kaksi suomalaista reilaajatyttöä samaan vaunuun. Venetsiassa ei ajateltu viihtyä kovin pitkään, sillä meitä ei ehkä loppujen lopuksi kiinnostanut liiemmin jonotella paikan museoihin ja kirkkoihin tai maksaa maltaita gondoliajeluista. Oli vielä muutama kohde mielessä, jonne haluttiin päästä.

Seuraavaksi etapiksi valikoitui Desenzano del Garda. Gardajärvi oli ainakin itselleni sellainen must visit paikka, sillä siitä on kuullut todella paljon hyvää. Pohjois-Italialaiset herkut ja upea järvi vuorimaisemineen oli pakko päästä kokemaan. Varasin taas junan Venetsiasta Gardalle, jossa päätettiin yöpyä 2 yötä. Halusimme päästä myös jonnekin meren äärelle ja lopulta päätettiin ottaa kolmanneksi kohteeksi Napoli. Napoli kiinnosti tietenkin margherita -pitsan syntypaikkana, mutta myös sen lähialueella sijaitsevien kohteiden takia. Näitä olivat esimerkiksi Vesuvius, Pompeii, Sorrento, Capri, Ischia jne. Minulla oli ainakin pieni obsessio Caprista. Sinne olisi päästävä. En tiedä kuinka moni katsoi joskus televisiosarjaa kyseiseltä saarelta, mutta olisi päästävä näkemään se turkoosi meri ja ajamaan mahonkiveneellä. Nojoo, aina saa haaveilla. Napolista päätettiin lentää takaisin Wieniin, sillä paluumatka junaillen Napolista asti olisi ollut jo puuduttavan pitkä. Italiaan jää ehdottomasti vielä todella monia paikkoja, joissa haluaisin vierailla.

Venetsia

Venetsian tunnelma on kyllä jotakin ainutlaatuista maailmassa. Oli upeaa saapua aamulla junalla siltaa pitkin saarelle. Heti kun käveli St. Lucia -aseman läpi ulos, löysi itsensä suoraan kanaalin varresta ihmettelemästä venetakseja ja kondooleita. Päätettiin jatkaa Gardalle jo iltapäivästä, joten suunnitelmana oli tutustua Venetsiaan alle päivässä.  Kävimme pitkän junamatkan jälkeen nälkäisinä aamupalalla ja sen jälkeen kävelimme todella paljon pitkin kaupungin kapeita katuja ja ylittäen useita pienempia ja isompia tunnetumpia siltoja. Nauttien kaupungin omalaatuisesta tunnelmasta. Ja pitsasta. Ainiin ja proseccosta.

Huh, taas junaan.

Gardajärvi - Desenzano del Garda

Venetsiasta otettiin juna Desenzano del Gardaan, jossa käveltiin hotellille. Kuuman ja pitkän päivän päätteeksi oli ihana päästä iltauinnille järveen. Varsinkin näin upeisiin maisemiin. Huikeeta. Iltauinnin jälkeen käytiin vielä vetämässä iltapalapitsaa ja -pastaa ja tietty proseccoa. Koska meille jäi  Gardajärvellä oleskeluun vain yksi kokonainen päivä, päätettiin käyttää se veneilemällä Desenzanosta Gardaan. Tämä on ehdottomasti paikka, jossa pitää päästä vesille. Valittiin reitti: Desenzano del Garda - Sirmione - Lazise - Bardolino - Garda ja sama takaisin. Click: Navigazione Laghi. Garda valikoitui päiväretkikohteeksi aika randomilla, mutta osoittautui kivaksi pikkukyläksi, jossa oli hyvä käydä lounaspitsapaloilla ja tietenkin uimassa.

Illalla saatiin kokea (onneksi hotellilta käsin) yllättävä ukkoskuuro, joka yhtäkkiä muuttui vähintään golfpallon kokoisiksi rakeiksi. Onneksi loppuiltaa kohden selkeni, sillä kaupungilla oli joka keskiviikko ohjelmaa ja iltaan pidennettyt shoppailuajat kaupoissa. Simpukat tomaattikastikkeessa ja suolakuoressa valmistettu kala maistuivat erinomaisesti. Samoin kuin paikallinen viini. Parasta oli löytää paikallisesta karkkikaupasta noitapillejä! Oli jo niiiiin ikävä noitapillejä. Mums. Gardalla olisi todellakin viihtynyt pidempään, vuokrannut vaikka veneen päiväksi, käynyt fillaroimassa, vaeltamassa vuorilla tai käynyt lautoilla useammissakin kohteissa. Tänne täytyy tulla ehdottomasti joskus uudelleen!

Kerrassaan upeat maisemat.

Garda, Lago di Garda.

Ja matka jatkui!

Napoli

Junamatka Napoliin sujui oikein mukavasti. Ensin paikallisjunalla Milanoon, josta vaihdettiin Frecciarossa 1000:een. Onnistuin saamaan meille liput businessluokkaan normaalilipun hinnalla, joten matkalla sai pientä snackia ja juoman. Matkalla viihdyttämässä Paula Hawkinsin The girl on the train, mitäpä muutakaan. Hyvä lukukokemus. Kaikki junamatkat sujuivat erittäin mukavasti ja yllättävän nopeasti. Yli 770 kilometrin matka taittui Milanosta Napoliin junalla about 4 ja puolisen tuntia. 

Yövyimme Napolissa neljä yötä B&B:ssä Chiaian alueella. Olin etukäteen lukenut Chiaian designerliikkeistä ja ravintoloista, mutta kun saavuimme juna-asemalta "metrolla" (tästä kohta lisää) Piazza Amadeolle ja kävelimme siitä majoituspaikalle, näimme vain todella huonossa kunnossa olevia autoja, kodittomia kissoja ja kapeita "ghettokatuja", joissa kerrostalojen väleihin oli ripustettu pyykit kuivumaan. Jaa. Designereista ei ollut tietoakaan. Nämä löytyi onneksi myöhemmin metroaseman toiselta puolelta. Meidän puolella yöllä kotiin kävellessä saattoi bongata jengiä hengailemassa näillä kapeilla kaduilla kotinsa ulkopuolella muovituoleilla. Esimerkiksi koviksen näköisen kyyneltatuoidun naisen. Riviera di Chiaia ei siis valitettavasti pääse millään tasolla Ranskan Rivieran kanssa samalle listalle. Onneksi löydettiin B&B:n suosituksesta vähän matkan päästä ihana uimaranta Bago Elena, jossa pääsi eri tunnelmaan.

Bagno Elena beach

Napolissa on siis metrolinja, "metrolinja" ja funicolarit. Kulkeminen julkisilla oli suhteellisen helppoa, joskin tietoa esimerkiksi bussien reiteistä oli hyvin vaikea löytää. Myöskin tämä koko metrokuvio hämmensi suuresti. Saavuttuamme juna-asemalle, meillä ei ollut hajuakaan mistä saadaan ostettua lippuja kun ainoat automaatit olivat TrenItalian. Näistä kuitenkin olisi saanut liput ostettua. Pitää vain tietää mille asemalle on menossa. Linja 2 tosiaan ei ole oikea metro, vaan paikallisjuna, joka kulkee n. 20 min. välein. Tästä kannattaa selvittää aikataulut etukäteen, muutoin joutuu venailemaan aikansa asemalla ennen kuin pääsee mihinkään. Saattaa käydä legendaarinen "kävellen olisit jo perillä". Tämän selvitessä, käytettiinkin kerran funicolarea keskustaan pääsemiseen. Ensin Chiaia funicolarella ylös ja sieltä siirtyminen Funicolare Centralella takaisin alas.

Näkymät Castel Sant'Elmosta

Itse kaupunki ei jäänyt mieleen kovinkaan upeana kohteena. Napoli on lopulta aika likainen miljoonakaupunki ja illalla esimerkiksi rautatieaseman ympäristö on todella roskaista ja täynnä epämääräistä jengiä. Kaupungilla keskityttiin enimmäkseen hyvän pitsan metsästykseen. Shoppailuunkin kaupunki olisi tarjonnut hyvät mahdollisuudet. Kävimme sentään tsekaamassa muutamaa nähtävyyttä. Castel dell'Ovosta oli upea katsella merelle ja kaupunkiin auringonlaskun aikaan. Castel Sant'Elmo komeilee kaupungin yllä kukkulalla. Tänne kannattaa myös lähteä katsomaan maisemia. Huikeeta. Ensimmäisenä "nähtävyytenä" piti myös päästä testaamaan Pizzeria Brandi. Tämä pizzeria on avattu 1780 ja vuonna 1889 pizzaiuloa Raffaele Espositoa ja hänen vaimonsa Maria Giovanna Brandia pyydettiin valmistamaan her majesty the queen Margheritalle uusi pitsa. Loppu on historiaa. Margarita pitsa oli vain niin niin hyvää ja suussasulavaa. Tätä ei voi kuvailla. Tämä pitää kokea.

Toinen kaupungin kuuluisimmista pizzerioista on L'Antica Pizzeria Da Michele. Tämä pizzeria on niin tunnettu, että sen edessä parveilee joka päivä törkeän suuri ihmisjoukko. Täällä on syönyt mm. Julia Roberts. Paikka on saanut Michelin Guide suosituksen. Jos onni lykästää ja olet ajoissa paikalla, voit ottaa omistajalta jonotusnumeron joko pyötäpaikkoihin tai take-awayhyn. Sitten alkaa aika armoton odotus vesi kielellä. Ensimmäisellä yrityksellä vuoronumeroita ei enää jaettu ja toisella kerralla satuimme onneksemme paikalle heidän viimeisenä päivänä ennen loman ajaksi sulkemista. Saimme vuoronumeron ja sinnikkäästi odotimme puolitoista tuntia pitsaa. Ravintolalla on tasan kaksi vaihtoehtoa pitsoissa: marinara ja margherita plus viiisi erilaista juomaa. Maistoimme tietenkin molempia pitsoja. Romanttinen illallinen jalkakäytävällä pitsaa nälässä ahmien, uuhlalaa. 

Pizzeria Brandi

L'Antica Pizzeria Da Michele 

Check out:

Pizzeria Brandi

L'Antica Pizzeria Da Michele
Metrolinjat

Pompeii

Kuten sanottu, itse Napoli ei jäänyt mieleen todella houkuttelevana kohteena, mutta parasta oli, että sen lähettyviltä löytyy todella paljon upeita kohteita. Yksi must go on ehdottomasti Pompeiin rauniot. Näistä muistaa vieläkin elävästi koulukirjojen kuvat ja tarinat tuhkan alle hautautuneiden kohtaloista. Alueella on ollut uskomattoman elävää ja edistyksellistä kulttuuria. Pompeiin ei kuitenkaan noin vain marssita sisään ainakaan elokuun turistirysässä. Ensin täytyy päästä Pompein kylään Napolista. Tämän hoitaa Circumvesuviana -juna, joka vastaa todella kälyistä metrovaunua. Juna tuli luonnollisesti aivan täyteen samaan kohteeseen tai Sorrentoon pyrkiviä turisteja, joten istumapaikoista kannattaa haaveilla vain villeimmissä unissa. Ainakin jos on liikkeellä aamupäivästä samaan aikaan kuin kaikki muutkin. Varaudu hikoilemaan junassa tunnin verran.

Arkeologiselle alueelle suosittelemme ehdottomasti varaamaan etukäteen liput netistä, jolloin ne pääsee lunastamaan lyhyemmästä jonosta. Ensimmäisellä sisäänkäynnillä oli kahden kilometrin mittainen jono ja olimme jo luovuttamassa, mutta onneksi tsekkasimme toisen sisäänkäynnin, jossa ei ollut melkein ollenkaan jonoa. Huh, pelastus. Pompeiin rauniot on upea historiallinen kohde, jota voi suositella kaikille. Vesuvius taustalla voi tutustua asuintaloihin, kylpylöihin, ravintoloihin ja jopa maailman vanhinta ammattia harjoittavien "toimistoon". Näillä kavereilla oli jo olemassa coolit "pizzauunit". Esillä on esineistöä ja muutamia valuja, jotka on tehty paikalta löydetyistä ruumiista. 

Capri

Napolista merelle päin tähyävä bongaa heti Sorrenton niemimaan vierestä Caprin saaren. Caprin saarella on upeaa kävellä ympäriinsä ja ihastella maisemia, luksusputiikkeja ja villoja. Parasta on myös saaren upeat antimet. Sitruunapasta ja merenelävät olivat parasta ikinä! Kävimme aamupäivällä uimassa Marina Granden ilmaisella rannalla. Virkistävän uinnin jälkeen nousimme funicolarilla ylös Caprille Piazza Umbertolle. Nautimme herkullisen lounaan ja sen jälkeen lähdimme vaeltamaan pitkin katuja toiselle puolelle saarta. Halusimme nähdä saaren ikoniset Faraglioni kivimuodostelmat. Ensi kerralla olisi kyllä päästävä kiertämään saarta veneellä, mutta tällä kertaa päädyimme jalkapatikointiin extremereittejä pitkin. Kaikki ne portaat kannattivat, sillä näkymät merelle ja kiville olivat todella upeat.

Capri on aivan upea kohde, joskin toisaalta ilmeisen näyttäytymispaikka jahdeilla liikkuville rikkaille, joilla on myös varaa käydä pikkuostoksilla Luis Vuittonilla. Pieni lasipullokokis maksoi keskusaukiolla huikeat 7,50€. Meille reissu oli kuitenkin hintalisän arvoista. Caprin kaduilla samoilu oli täysin erilaista Napolin suurkaupunkiin verrattuna. Pienelle saarelle jäi vielä paljon nähtävää, kuten Anacapri ja Augustuksen puutarha. Iltapäivästä juotiin kaljaa ja skumppaa katsellen takaisin Napoliin päin lauttaa odotellessa. Kyllä tällaisissa paikoissa mieli lepää. 

Ristorante - Bar Michel'angelo

Tältä reissulta jäi paljon muisteltavaa. Nyt on oltava ainakin pitsalakossa kun ei kukaan voi tehdä yhtä hyvää margherita pitsaa Bratislavassa. Proseccoa onneksi saa kaupasta, ettei vieroitusoireet käy liian suuriksi. Lentokentältä ostettiin iso metalliboksi täynnä Gragnano città della pasta -alueella tehtyä pastaa kotiinviemiseksi. On muuten täysin eri makuista kuin euron halpispasta. Laitan miehen kokkaamaan sitruunapastaa. Näillä eväillä kohti arkea.