Koulu on päättänyt laittaa unit 5:sen jälkeen tiistaista eteenpäin lomaa. Lomaa, joka ei oikeasti ole opettajille lomaa kun pitää vääntää unit reportseja ja tehdä seuraavaan kuuden viikon unitiin overview kaikista aineista. En avaudu tästä sen enempää, mutta kyllä kyrsii todella tämä työn määrä ja se millä ihmeen ajalla näitäkin pitäisi tehdä?! Oli siis päästävä oikeasti lomalle, varsinkin kun kaksi päivää lomasta kului koululla raportteja vääntämässä. Työkaverini halusi myös lähteä jonnekin ja muutama viikko sitten päätettiin yhdessä lähteä road tripille. Halusin ehdottomasti päästä näkemään muutamia slovakialaisia autenttisia paikkoja, jonne ei vaan tule noin vain lähdettyä täältä pääkaupungista. Ja oli kiva lähteä paikallisen kanssa, jotta retki sujuu kielitaitoisen kanssa helpommin.
 |
| Matkalla pikkukylässä. Hieno kauppa. |
Otettiin perjantaina Pössykkä alle ja suunnaksi ensimmäinen kohde: Čičmany. Tästä aivan ihastuttavasta kylästä on kuvia jokaisessa matkaoppaassa. Čičmany (click & click) on tunnettu ensimmäisenä "folk architecture reservenä" maailmassa. Kylä on tunnettu hirsimökeistään, jotka ovat koristeltu tyypillisin valkoisin geometrisin ornamentein. Ensimmäiset maininnat kylästä ovat olleet jo 1272. Nimi Čičmany tulee sanasta čičman, joka tarkoittaa metsuria tai tukkijätkää. Kylä on myös vahvasti säilyttänyt nykypäivään kansallispukunsa, kansallistanssit ja -musiikin. Tänne kannattaa ehdottomasti eksyä! Ensin tuntui vähän hölmöltä mennä kuvailemaan ihmisten asuintaloja. Nähtiin ehkä muutama ihminen siellä täällä pihatöissä ja muuten oli aika hiljaista, paitsi satunnaisesti jossain aina kiekui kukko. Ei voinut kuin ihastella tätä paikkaa. Ihan kuin olisi tupsahtanut keskelle satumaailmaa. Talojen koristelut olivat upeita. Ihmiset osoittautuivat hyvin avuliaiksi kun kysyimme neuvoa ravintolan löytämiseksi. Kylästä löytyy myös museo, jossa pääsee muutamaan tällaiseen hirsitaloon tai taloihin sisälle, mutta me emme jääneet koululaisbussilastillisen kanssa jonottamaan museota. Matkamuistomyymälöistä löytää paikallista käsityötä ja lähialueen yrttiteetä. Nautittiin välikofolat Kaštieľ Čičmanyssa ja jatkettiin matkaa seuraavaan kohteeseen.
Aivan mahtavia vuoristoralliteitä ajeltiin seuraavaan kaupunkiin - Bojniceen. Bojnice (click) on historiallinen kaupunki, joka on tunnettu linnastaan. Bojnicen linna (click) on upea turistinähtävyys. Se on Slovakian vierailluin linna. Kaupungissa on myös maan ensimmäinen eläintarha ja se on myös ollut yksi vanhimmista kylpyläkaupungeista Slovakiassa. On ollut hyvät lähdemestat aikanaan ihmisillä asettua tälle seudulle linnoja rakentamaan. Varattiin bookingista majoitus Penzion Bojniceen. Huone oli oikein passeli 32€/yö hintaan nähden. Kaveri oli bongaillut ravintoloita ennen matkaa ja mentiin lounaalle Biograf -ravintolaan. Se on tehty kaupungin ensimmäisen elokuvateatterin paikalle. Bojnicen pienessä keskustassa kävelykadulla oli mielettömän hieno tunnelma. Tajuttiin jo ajellessa, että on muuten paikallisten maturita -päivä, jolloin kaikki lukion päättökokeensa kirjoittaneet lähtevät ulos juhlimaan. Porukkaa näkee joka puolella kantamassa isoa luokkakuvataulua ja ainakin mitä nähtiin äijäporukoita, olivat ihan pukeutuneet pukuihin. Bratislavassa vuosi sitten oli ainakin kauhea älämölö kun luokalliset kulkivat katuja rämistinsoittimineen.
Lounaan jälkeen lähdettiin linnalle. Linnan pääsee sisälle vain ohjatulle kierrokselle, joka kustantaa 8€ aikuiselta. Vain kesäkuukausina on tarjolla englannin kielisiä opastuksia, joten tällä kertaa seurattiin slovakialaista monotonisesti selittävää museotätiä. Sheelvä. Kauheasti ei siis kierroksesta saanut irti mitä nyt tietty kaverini tulkkasi osan. Jengi raahasi pieniä lapsiaan mukana tunnin ja vartin kestävällä kierroksella ja osaa ei kiinnostanut kuunnella tätiä, niin että muutama joutui aina sähisemään porukkaa hiljaiseksi kun kukaan ei kuullut kaikuvissa huoneissa mitään. Kierroksella juteltiin myös israelilaisen perheen kanssa, hekään kun eivät ymmärtäneet selostuksesta sanaakaan. Bojnicen linna on yksi hienoimmista ja satumaisimman näköisistä ulkoapäin, mutta sinänsä kierros sisällä jäi kyllä suhteellisen valjuksi. Museoituja huoneita toisensa perään ja selostusta siitä kuka nyt milloinkin otti vaikutteita mistäkin tyylisuunnasta. Portaita ylös ja alas ja aika tummia puisia huoneita suurimmaksi osaksi. Olihan siellä toki kaikkea aikaansa nähden hulppeaakin tietty. Nauratti kun suurimmalta osalta patsaista puuttui kädet ja huoneissa oli pelottavia 80-luvulla muotiliikkeissä toimineita mallinukkeja keskiaikaisissa vaatteissa.
 |
| Välillä oli kädetöntä menoa. |
Illalla tietenkin otettiin suunnaksi paikalliset bailut. Majoituksesta oli about sama matka linnalle ja toiseen suuntaan viereiseen kaupunkiin Prievdizaan. Käytiin tsekkaamassa Club 333 ja sen railakkaat 18-vuotiaiden valmistujaisbileet. Oh man, että tunsin itseni vanhaksi. Omista yo-juhlista on 10 vuotta jo. Päivän drinkkitarjoukset oli vodka&juice ja gin&tonic 2€:lla. (Tässäkin suhteessa aikamatka sinne 10 vuodeen päähän..) Siis voiko tällaisia hintoja olla klubilla? Voi. Jengi oli suhteellisen hyvässä kuosissa ja selkeästi nauttivat toisensa seurasta ja tanssimisesta. Ei örveltämistä tai tappeluita tai tuuppimista. Peukut ylöspäin! Seuraavana aamuna kömmittiin aamupalalle, joskin matkaseuralaisella oli valitettavasti hieman heikompi olo kuin minulla kuskilla. Kymmeneltä piti luvuttaa huone, josta lähdettiin samantien ajamaan seuraavaan kohteeseen. Kaveri otti nokosia ja minä nautin minkä kerkesin aivan upeista maisemista vuorten välissä, laaksoissa ja metsässä puiden varjostamilla kiemurateillä rinteissä. Huhhuh, miten siistiä!
 |
| Maturita bileet! |
Vajaan puolentoista tunnin päästä saavuimme Banská Štiavnicaan. Banská Štiavnica on täysin keskiaikaisena säilynyt kaupunki, joka on rakennettu muinaisen tulivuoren romahtamisen luomaan kalderaan. Kaupunki on yksi Slovakiassa sijaitsevista UNESCO:n maailman perintökohteista (UNESCO). Banská Štiavnica (wikipedia) on myös kaivoskaupunki jo pitkän ajan takaa. Ensimmäiset kaivostoiminnat on löydetty kelttien ajoilta ja sitten myös Roomalaisten ajoilta. Sittemmin slaavit ovat ottaneet alueen haltuunsa ja paikkaa on kutsuttu 1156 vuodesta lähtien kaivosmiesten maaksi. Vuonna 1238 kaupunki saavutti kuninkaallisen kaupungin statuksen yhtenä ensimmäisenä Unkarin kuningaskunnan kaupunkina. Myöhäisellä keskiajalla kaupunki oli Unkarin kuningaskunnan suurin hopean ja kullan tuottaja.
Kaupunki oli myös kaivosteollisuuden johtava innovaatiokeskus, jossa on keksitty ensimmäisiä kertoja käyttää ruutia 1627 ja siellä keksittiin myös 1700-luvulla uusi tapa viemäröidä vesi tulvivista kaivoksista, joka säästi kaivokset sulkemiselta ja tarjosi myös energiaa. Kaupunkiin perustettiin myös kuningaskunnan ensimmäinen kaivoskoulu 1735. 1782 kaupunki oli kolmanneksi suurin kaupunki Unkarin kuningaskunnassa Pozsonyn (Bratislavan) ja Debrecen jälkeen. Ei siis mikään pikkukylä aikanaan. Nykyään Banská Štiavnica on pitkälti turistikohde historian ja säilyneen keskiaikaisen asunsa takia. Pääkadulta löytyi paljon kahviloita ja ravintoloita sekä pikkuputiikkeja. Jos jostain haluaa ostaa tai vain ihastella erilaisia hienoja kiviä, tämä on se paikka. Kaupungissa on myös kiinnostuneille kaivosmuseoita ja mielestäni jonnekin kaupungin alle rakennettuun tunneliin tms. olisi myös päässyt tiettyinä aikoina. Cool.
Me nautittiin lounasta ja käpöteltiin ympäriinsä ihastellen kaupungin omalaatuista tunnelmaa. Kavuttiin ylös vanhalle linnalle, jossa olikin pienimuotoiset festivaalit tai perhetapahtuma käynnissä. Poniratsastus ei niin kiinnostanut, mutta nää perus keskiaikakotkalintuharrastajat (tiedätte varmaan tän harrastuksen?) olivat paikalla ja yhtäkkiä oltiinkin taas pitelemässä 2,5 kilon pöllöä käsillä. Niin siistii!! Kaveri osti veljenpojilleen puisia soittimia ja ihasteltiin muitakin myytävissä olevia käsitöitä. Patsasteltiin myös Trinity Squaren keskiaikaisen "monumental plague columnin", hetkonen hetkonen, siis monumentaalisen ruttopylvään luona? No olihan se ihan kiva päästä rutosta eroon, kannattaa laittaa Marian monumentit pystyyn. Kaikkea sitä oppii. Hieno monumentti. Käytiin jätskillä ja heti perään kahvilla. Divná Pani (diivojen naisten) kahvila oli aivan ihastuttava, suosittelen! Aivan todella mukavia ihmisiä kaikkialla ja upea kaupunki, jossa olisi voinut viettää paljon kauemminkin aikaa. Harmi, että oli aika palata kotiin.
 |
| Ei pöllömpi iltapäivä! |
 |
| Divná Pani |
Upea reissu. Näitä lisää! Kiitos matkaseuralle! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti