sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Suomiturret

Meillä on käynyt vuoden ja muutaman kuukauden aikana aika runsaasti vieraita, mikä on ollut tosi ilahduttavaa. Vielä olisi kaverit muutama kuukausi aikaa, alkakaahan varailla sieltä itsellenne sopivaa slottia! Viikko ennen pääsiäistä turreilimme (=turisteilla) isäni ja hänen vaimonsa kanssa. Parasta oli ehkä saman päivän aikana tarkastella Bratislavaa kolmesta eri korkeudesta. Aloitettiin kierros linnalta, josta ajettiin Slavín -muistomerkille ja siltä siirryttiin vielä Kamzík televisiotornin bistroon lounaalle. Koska isän vaimo nappaili hienoja kuvia kävelykierrosten aikana, näitä on pakko jakaa teillekin. Itse kun ei jaksa enää kiinnittää niin paljon huomiota yksityiskohtiin, jotka on ohittanut jo monta kertaa, saatika jäädä kuvailemaan tarkemmin. Ehkä pitäisi.

Katutasolla voi (ja pitää) syödä jäätelöä! Suuntana yleensä joko Luculus Ice Saloon tai Koun - gelato artigianale. Suosittelen! Perinteiseen kävelykierrokseen kuuluu kaupungin tunnetuimmat nähtävyydet, mutta kaupungin muurin vierustalta myös synkempää juutalaishistoriaa ja muutama vanhemman luokan pytinki, jotka ovat päässeet erittäin ränsistyneeseen kuntoon.





Linnalta aukeaa aina hienot maisemat Tonavalle ja kaupunkiin. Tännekin on vieraiden kanssa aina mentävä ihmettelemään. Kuuluu turrekierrokseen.





Slavín muistomerkille mentiin autolla, joskin sinne on mahdollista päästä bussilla ja patikoinnilla. Tällä kertaa ihmeteltiin pidempään kaikkien kuolleiden venäläissotilaiden nimiä, jotka olivat Slovakiaa vapauttaneet natseilta. Slavínilta näkee hienosti myös lähimmille viinitiluksille rinteessä ja kaupunkiin. Ihastella kannattaa mm. kaunista radiotaloa (se on tuo ruskea pyramidi väärinpäin).




On se linna vaan upea.

Matka jatkui ylemmäs ja ylemmäs televisiotornille. Matkalla päästiin laaksojen omakotitaloilta metsään, jossa oli ihanan vihertävä keväinen tunnelma. Televisiotornin bistrossa keskityttiin nautiskelemaan maisemista lounaan lomassa, eikä niinkään kuvailtu. Kuitenkin maisema on jälleen kerran täysin erilainen. Vasta tornista ymmärtää kuinka kaupunki jakautuu erilaisiin asuinalueisiin kukkulaisessa Bratislavassa. Samoin Tonavan näkee kaartavan pitkälle ja leventyvän kohti Unkaria. Sousittelen käymään täällä edes kahvikupposella. Televisiotornista löytää myös ravintolan, jossa voi syödä pyörivällä alustalla ja ihailla samalla maisemia joka suuntaan. Click: Altitude.


Illalla laskeuduttiin taas katutasolle ja mitäpä muutakaan kuin ribseille. Tilattin myös slovakialainen juustolautanen ja takavasemmalta yllättävän hyväksi annokseksi osoittautunut sviečková na smotane. Jälkimmäistä tosiaan kannattaa uskaltaa kokeilla. Mitäpä sitä muutakaan olisi taas toivonut vierailulta kuin rentoa yhdessäoloa, käppäilyä, hyvää ruokaa, viininmaistelua ja jäätelöä. Kiitos!

Seuraavat vieraat saapuivatkin kahden päivän päästä Brysselistä. Vitajte! Nopea lakanoiden pesu välissä ja taas mentiin. Tällä kertaa luvassa oli rentoa pääsiäisen viettoa. Päätettiin käydä ulkona syömässä, mutta myös kokkailla joku päivä kotosalla jotakin hyvää. Kotikaraoke suomihiteillä ja korttipelihaasteet olivat loistavia viihdykkeitä. Pääsiäisbrunssin lisäksi nautittiin mm. parsaa kotitekoisella hollandaisella ja soijamunia. Ankkaakin tehtiin, mutta tässä kohtaa nälkäisiltä ei ole jäänyt todistusaineistoa. Ja parhaat drinkit nautittiin tietenkin Sky baarissa ja Michalska coctail roomin salabaarissa. Lintushotit sai taas hymyn huulille. Parasta!




Yhtenä päivänä päätettiin tutustua slovakialaiseen kylpyläkulttuuriin ja Pössykällä ajeltiin puolisentoista tuntia Trenčianske Tepliceen. Trenčianske Teplice on pieni kylpyläkaupunki Teplička -joen laaksossa. Samaisesta kylästä löytyy mm. jokaisessa turistilirpakkeessa ja matkaoppaassa komeileva UPEA hammam kylpylä. Kylpylän omistaja näki Pariisin World Exhibition näyttelyssä turkkilaisen luksuskylpylän ja halusi rakennuttaa samanmoisen Trenčianske Tepliceen. Kuulemma on matkustanut ihan Egyptiin asti kysymään tähän lupaa. Lupa heltyi ja hoviarkkitehti on tullut sieltä asti mukaan rakentamaan hamamia tänne. Euroopassa ennennäkemätön pytinki valmistui 1888. Siiiiiiiiis kuinka siistiä? Valitettavasti tässähän kävi näin, että soiteltiin onko ne siellä uimapaikoissa auki pääsiäisenä, mutta ei kyllä millään tajuttu kysellä mitään ajanvarauksia. Suurin osa kylpylöistä on joko hotellien palveluksina tai sitten erillisinä pytinkeinä pitkin kylää. Saavuttiin infopisteeseen, jossa selvisi, että erilaisiin hoitoihin tai myös kiinnostuksen kohteena olleeseen thermal bathiin täytyy tehdä ajanvaraus. Onneksi ulkoaltaalle pääsi milloin vain ja saimme viereisestä hotellista muutamien tuntien päähän ajan thermal bathiin neljälle. Hamamiin ei löytynyt enää aikoja. Damn. Ensi kerralla soittelen sitten aikaisin, tää paikka olis vielä nähtävä!


Tuotaa, saavuttiin ajoissa thermal altaan oven eteen varauslappujen kanssa. Kylpylähotelli tai mikälie parantolahotelli vaikutti aika jännältä sairaalamaisesti numeroitujen ovien ja käytävien kanssa. Siellä sitten hilluttiin ja yritettiin miettiä tuleeko joku kohta hakemaan meidät sisälle vai miten tämä toimii. Lopulta mies kävi kolkuttelemassa ovella ja näyttämässä varauslappua, joten avasivat vihdoin oven. Sitten seurasikin ehkä hauskin osuus. Kukaan työntekijöistä ei puhunut englantia ja he ohjasivat meidät jokaisen omaan pukukoppiin, jossa oli huovalla päällystetty sänky. Sitä ennen meille lyötiin käteen sellaiset lakanakankaasta duunatut lirpukat aka kylpyvaatteet. Siellä sitten huudeltiin kopeista toiseen, että miten helkutissa se "vaate" pitää laittaa päälle ja pitääkö sen kanssa olla uikkarit vai mitä ihmettä?!



Kehonkielikommunikaatiolla ja uikkarin näyttämisellä selvisi, että tämä neliö on ainoa juttu, mikä sinne puetaan päälle. Pojilla oli ilmeisesti sellainen kietaisulannevaate ja meillä sellaiset neliöt, joissa oli kiristysnaru yläosassa. Pääteltiin, että se tulee rinnuksilta alaspäin, vaikka tuskin kukaan olisi valittanut jos olisi tissit paljaana lähtenyt kylpemään. Tämä sählääminen on kyllä painunut mieleeni hupaisana ja eeppisenä panikoimisena. Miten täällä pitäisi toimia? Hahah. Toiseksi ihmeteltiin, miksi kaikki yrittivät puhua meille saksaa, myös ne toiset kylpijät. Kaiken ihmettelyn jälkeen ei voinut enää paljastaa, että tässä osaisi edes ihan vähän slovakkia.  Valitettavasti vaan ei oltu saksalaisia. Ei muuta kuin lakanat päälle, jonka jälkeen meidät ohjattiin suihkun kautta altaaseen lillumaan 20 minuutiksi. Sen jälkeen suihku ja jättimäinen pyyhelakana päällä meidät peiteltiin sinne omaan koppiin viltin alle rentoutumaan toiseksi 20 minuutiksi. Oli muuten aika jännää heti lämpimän veden jälkeen maata kapaloituna paksun viltin alla. Taas voi kaiken tämän huvittavan sählingin jälkeen sanoa, että pystyi lähteä kotiin kokemuksia rikkaampana.

Kesken pääsiäisloman minulle tuli myös tietoa, että kollegani oli joutunut irtisanoutumaan äkillisesti. Pääsiäisen jälkeisen viikon piti olla vielä kokonaan lomaa, mutta koulun ehdotuksesta ja omasta päätöksestä pitikin hypätä kesken kaiken opehommiin! Jaiks! Oli siivottava luokkaa ja suunniteltava seuraavaa jaksoa ja ja ja yrittää olla panikoimatta tai stressaamatta. Onneksi oltiin varattu seuraavalle viikonlopulle Budapestin matka, että ei tullut liikaa tehtyä duunia. Lomailu on ihanaa, mutta mikään ei voita perheen ja ystävien kanssa vietettyä aikaa! Kiitos teille vierailijoille!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti