Viiniköynnösten välistä

Tänä viikonloppuna meidät siunattiin aivan mahtavalla säällä. Loppuviikkoa kohti aurinko paistoi paistamistaan ja lämpötilat kohosivat ihanasti. Lauantaina iltapäivällä lämpötila oli peräti +18 astetta. (Siis melkein Suomen kesä?!)  Ei voi muutenkaan uskoa, että on jo maaliskuu! Aika menee ihan hurjan nopeasti. Ollaan oltu Slovakiassa jo vuosi ja kaksi kuukautta. Aika näyttää kauanko vielä tullaan olemaan, mutta pitää yrittää käyttää aikaa normiarjen lisäksi hyödyksi ja toteuttaa monia to do -listalla olevia matkahaaveita, ravintolakokeiluita ja mitä vielä. Paljon olisi vielä nähtävää ja tehtävää ihan vain Slovakiankin rajojen sisäpuolella.



Otettiin tietenkin lauantain keleistä kaikki irti ja lähdettiin vaeltamaan metsäpuiston läpi Bratislavan laitamilla sijaitsevaa Marianka nimistä kylää kohti. Googlailin hieman karttoja etukäteen ja kaverin suosittelema Maps.me -appi puhelimessa osoittautui fiksuksi suunnannäyttäjäksi. Sovellus näyttää etukäteen ladatuilta alueilta kaikki pienemmätkin polut, myös metsän keskeltä. Onneksi metsäpuistosta (täällä samaisesta aiheesta aiemmin) löytyy merkatut reitit ja opastekyltit ettei ihan helposti pääse eksymään jos pysyy pääreiteillä. Tällä kertaa tosin lähdettiin kotoa 5 -ratikalla kohti Račaa, jäätiin pois Pekná cesta -pysäkillä Krasňanyssa, josta lähdettiin käppäilemään saman nimistä katua ylöspäin kohti metsäpuiston kukkuloita. Reitti osoittautui kiemurtelevan viiniköynnösten välistä. Hurjaa, miten lähellä tuotetaan jo viiniä, täytyykin kuluttaa näitä ihania lähituotteita enemmmän! Nähtiin ainakin yksi vanha pariskunta duunissa omalla pellollaan, jaksaa jaksaa mamma ja pappa!

Jaksamisesta puheenollen, ei tarvinnut ihan hirveän pitkälle kävellä kun jatkuva ylämäki alkoi hikoiluttaa naamaa. Metsän reunalta viiniköynnösten vierestä oli hieno katsoa taaksepäin ja nähdä kauaksi jääneet kaupungin talot. Metsään sukeltaessa tulee kyllä niin hieno ja erikoinen fiilis. Suurin osa puista ovat hurjan pitkiä lehtipuita, tunnelma on erilainen kuin Suomen metsissä. Taas tuli vastaan todella monia ulkoilevia ja grillailevia perheitä, maastopyöräilijöitä ja kaikennäköisiä muita ulkoilijoita koirineen. Täällä voi myös lähteä hienommin pukeutuneena farkkukävelylle metsään, pretty normal. Tai sitten voi panostaa kaikkiin high tech maastopöyräily- tai vaellusgeareihin. Ihan miten vaan, kaikki käy. Pari kertaa taidettiin vetäistä alkuperäisestä reittisuunnitelmasta poiketen, joten ihan tarkasti ei tiedetä mistä ollaan perille saavuttu, mutta kyllä siihen se pari tuntia meni.

Marianka on tosiaan pieni 1,147 asukkaan kylä pienten Karpaattivuorten alussa. Ensimmäiset merkinnät kylästä ovat jo 1367 ja se oli pitkään Unkarin kuningaskunnan aikana ollut suosittu ja tunnettu pyhiinvaelluskohde, omistettu neitsyt Marialle. (Lähteet Wikipediasta.) Kylän läpi kävellessä törmäsikin moniin todella vanhan näköisiin uskonnollisiin patsaihin. Toisekseen kylä on toiminut vuosien 1859-1916 välillä kaivoskylänä. Kaivoksessa tuotettiin liuskekiveä siihen aikaan modernein metodein. Liuskekiveä myytiin Eurooppaan ja myös merien taakse, joka teki paikasta myös tunnetun. Täällä meidän lähistöllä on todella paljon historiaa, eikä ajattelisi, että tällaisilla pienillä kylilläkin voisi olla pitkä ja mielenkiintoinen tarina kerrottavanaan. Mariankassa pysähdyttiin vanhaan kivirakennukseen majataloon (mille muullekaan kuin) kaljalle. Kaljalle ja Kofolalle. Terassille! Ahh.

Marianka.

Kaivoshistoriaa.

Erittäin onnellinen mies.

Bussinodotus maistui näillä eväillä.

Alkuperäisen kymppikilsan lisäksi piti vielä kävellä pari kilsaa viereiseen kylään, jotta pääsimme 100+101 -alueiden bussilippujemme piiriin. Záhorská Bystricassa pysähdyttiin ostamaan naposteltavaa bussia odotellessa. Jätskit oli ihan loppu niin tyydyin sitten Milkaan, voi harmi. ;) Täältä köröteltiin mukavasti 37 -bussilla aina keskustaan Most SNP:n alle, josta olikin jo tosi lyhyt kävelymatka takaisin kotiin. Koko reissuun meni kaikkiaan lähemmäs viisi tuntia. Aivan mahtavaa löytää uusia reippailukohteita ja nähtävyyksiä Bratislavan alueelta. Vielä mahtavampaa oli viettää aikaa ulkona huikeissa maisemissa, täydessä auringonpaisteessa ja sen tuomasta lämmöstä nautiskellen. Toivottavasti teilläkin oli mukava viikonloppu! Aika moni tuttu oli ainakin käynyt nauttimassa MM-kisatunnelmasta Lahdessa. Me ollaan oltu tunnelmassa mukana Eurosportin avulla. Go Suomi!