Kännikin kalorimatka

Kahden ensimmäisen työviikon jälkeen perjantai-iltapäivällä vielä pienessä flunssassa oli aika ottaa suunnaksi Bratislavan päärautatieasema. Saimme vihdoin ystävämme Wienistä vastavierailulle. Jippii! Sopimamme viikonloppu sattui samalle viikonlopulle kun koko kaupunki olisi jonkinlaisessa pysäytystilassa EU:n huippukokouksen takia. Kollegat pelottelivat jo koko viikon aikana, että liikennetilanne tulee olemaan katastrofi kun teitä ja kaikki sillat tullaan sulkemaan 27 maan valtion- tai hallitusten päämiehien kuljettamisen takia. Onneksi ystävämme päätti valita kulkuneuvoksi junan, sillä autoilu olisi saattanut olla hankalaa, varsinkin meille kun myös koko linnan alue suljettu ja lähitiet myös ajoittain.

Torstaina oli kansallinen vapaapäivä ja ihmetystä herätti hieman ajatus, että meidän koulu olisi auki perjantaina, koska monet slovakit ottivat pitkän viikonlopun vapaaksi ja lähtivät pois kaupungista. Erittäin iisi päivä siis töissä, sillä koko kouluun tuli yhteensä vain 20 oppilasta. Koulupäivän aikana sai kuunnella poliisihelikopterin pörräystä useampaan otteeseen ja samaa iltapäivällä kotona linnalla. Kotimatkalla piti kiertää kiertoreittiä, sillä pieni silta matkan varrella oli myös suljettu. Neuvova poliisisetä ei puhunut englantia, mutta päästiin yhteisymmärrykseen kotiinpääsyreitistäni. Parasta oli huomata poliisivartiointi suoraan ikkunamme edessä. Ainakin saisi olla turvassa kotona.

Juotiin alkajaisiksi tervetuliaisskumpat (ja kyylättiin poliiseja ikkunasta). Vaihdettiin kuulumiset ja lähdettiin vanhaan kaupunkiin syömään. Yritettiin parantaa flunssaa myös hunajaliköörin ja sitruunafernetin avulla. Ruokailun jälkeen päätettiin jälleen koittaa onnea Sky Baariin perjantai-iltana ja jostain kumman syystä meille löytyi vapaa pöytä, jes. Oli upea päästä todistamaan tämä paikka illalla. Upeat kaupungin valot näkyvät ylhäältä joka suuntaan. Cool. Linnaan oli huippukokouksen takia heijastettu EU-maiden liput ja kuvia. Go Suomi! Drinkkilistalta kummittelemaan jäänyt Charles&Duck oli pakko tilata. Juoma tarjoillaan kylpyammeesta, joka on koristeltu kylpyankalla ja kukilla. Niiiiiin parasta! Pakko oli kysyä saadaanko ottaa ankat mukaan ja kyllä saatiin. Jos nyt kelpaisi vihdoin kokeilla omaa kylpyammetta?! Suosittelin vieraalle aiemmin maistamaani Pineapple Basil Tinia ja itse tilasin jonkin toisen, joka ei kyllä valitettavasti yltänyt samalle tasolle. Sky Barin vessa muuten yllättää ja viihdyttää kaventavalla peilillään.

Seuraavana päivänä käytiin aloitettiin päivä perinteisellä linnakierroksella (alkaako tää mun elämä/blogi jotenkin toistaa itseään?). Ja sitten kierroksella vanhassa kaupungissa ja Eurovealla Tonavan rantaa pitkin. Käveltiin vielä sinisen kirkon kautta takaisinpäin. Sen vastapäinen hylätty talo oli laitettu vihdoin purkuun ja oli aikan villin näköisesti revitty auki. Hyvä, että näitä ei kaikkia jätetä tyhjilleen varsinkaan näin hyvällä sijainnilla. 

Old town hood.

Piipahdettiin myös kaupungin muutamaan designputiikkiin, josta lähdettiin etsimään myöhäiseksi venynyttä "lounaspaikkaa". Ulkona tummat pilvet alkoivat uhkaavasti lähestyä, joten oli parempi päästä pian sisätiloihin. Matkalla kiinalaiseen ravintolaan tutustuttiin vanhoihin kaupungin muuteihin, joista löytyi yllätyksenä valokuvia ja infoa kaupungin juutalaiskorttelista, joka on ennen sijainnut juurikin niillä sijoilla ja nykyisen most SNP -sillan tilalla. Yllätyin suuresti, että jopa meidän katumme on ollut ennen osa juutalaiskorttelia ja aivan meidän asuntomme kohdalla on sijainnut joskus synagoga! Totisesti ei ollut ennen tullut vastaan tietoa Bratislavan juutalaiskorttelista muuta kuin se, että se on joskus ollut sillan tienoilla ja nykyään heille on muistomerkki kirkon vieressä. Muutoinkin historian havina valokuvina tuhotuista ja vielä olevista kaduista tekevät sen elävämmäksi. Erittäin kiinnostavia juttuja mielestäni.

Ravintola Jasmin on yksi kaupungin parhaista kiinalaisista ravintoloista, jonka hiljattain remontoitu moderni sisustus ja ystävälliset työntekijät toivottavat sinut tervetulleeksi hyvien makujen äärelle. Päätettiin ottaa neljälle jaettava menu, johon sisältyi alkukeitot, kuutta erilaista kastiketta/lihaa, salaattia ja riisiä sekä jälkiruoaksi tuoreita hedelmiä ja marjoja. Istuttiin ravintolassa varmaan parikin tuntia ja tunnelmaa lisäsi ulkona alkanut rankkasade. Ei ollut kiire minnekään. Siksi oli myös varmasti maailman paras idea tilata jälkiruoan jälkeen vielä toiset jälkiruoat. Mitä? Olisi tehnyt mieli friteerattua banaania, mutta tilasin sitten banana splitin, tuon klassikkoannoksen, jota viimeksi himoitsin kesälomareissuilla, mutta en koskaan tilannut. Vieraamme uskalsi kokeilla friteerattua jäätelöä. Woot. Saatiin yllätykseksi pöytään hieno friteeratun jäätelön liekitysshow. Voiko tästä pistää enää paremmaksi? Kaiken tämän mätön jälkeen tultiin yksimieliseen päätökseen siitä, että reissua voitiin kutsua inside juttujen jatkeena kännikin kalorimatkaksi. Kotona odotti vielä juustolautanen kolmanneksi jälkkäriksi tai iltapalaksi.

Seuraavana päivänä otettiin auto alle ja lähdettiin tutustumaan eri nähtävyyksiin ja kaupungin alueisiin. Käytiin myös Chuck Norris sillalla käväisemässä pari senttimetriä Itävallan puolella. On se vaan helppoa käydä ulkomailla. Ei kuitenkaan ollut vielä aika lähettää vierastamme takaisin Itävaltaan, joten jatkettiin Tonavan ja Moravan risteyskohtaan ihastelemaan Devinin linnan raunion ympäristöä ja tutkimaan kylmän sodan muistomerkkiä. Se on pystytetty niille, jotka ovat ammuttu jokeen yrittäessään ylittää kylmän sodan aikana rajaa uimalla. Pihapiirin kojusta löytyi tuliaisiksi paikallista lähiviiniä. Pitäisi varmaan itsekin joskus maistaa.  Ihasteltiin vielä kauppakeskuksessa vanhoja Jaguaareja ja napattiin jotakin syötävää. Central kauppakeskuksen katolle on tehty puistomainen ulkoilualue, jonne pääsee myös syömään ravintolamaailmasta. Se oli nimetty hyvin ja pikkasen naurettiin, että täällä sitä ollaan Bratislavan Central Parkissa syömässä.

Slovakia-Österreich

Suuri kiitos vieraallemme huipusta seurasta ja hauskasta viikonlopusta! Seuraavalla viikolla mies lähtisi viikon työreissulle Saksaan ja jäisin yksin kotiin chillailemaan. Viikot kyllä kuluvat nykyisin aika nopeasti kun on arkisin töissä kahdeksasta neljään. Paitsi kun joutuu odottamattomaan ja epämiellyttävään tilanteeseen ilman parempaa kielitaitoa, tuntee itsensä aika yksinäiseksi ja avuttomaksi. Tästä lisää seuraavaksi.